Joulua

Venytellään

Nori rentoutuu, masu harmaana kurakelien aikaan

Kuva-arvoituksessa oli tosiaan viisi koiraa, hyvinhän ne oli löytyny. :)

Venyttelystä on viimein tullut aika säännöllinen tapa. Ja koiratkin tykkää... Aina kun levitän patjan lattialle niin joku ehtii syöksyä siihen makoilemaan. Siinä sitten tuupin karvaturreja pois tieltä ja välillä saa joku sitkeä kaveri olla tyynynä jos ei suostu väistämään. Onpahan seuraa siinäkin puuhassa.. tosin naamanpesu ei nyt aina ois tarpeen. :) Oikeasti venyttely tekee hyvää ja olo on mukavampi kun ei tule pahoja jumeja kaiken rääkin jälkeen.

Seinähullu puuha on vienyt mennessään. Tänään olin taas kiipeilemässä ja jotain tavoitteita saavutin mutta aina haasteita riittää. Ensimmäistä kertaa kiipesin seinän päälle eikä hirvittänyt yhtään! Kaltevalla seinällä jumituin taas samaiseen kohtaan kuin aiemmin, ensi kerralla uusiksi... Luolan katossa alkoi meno sujua kunnes väsähdin kohtaan missä pitäisi kurkottaa pitkälle. Vasta myöhemmin tajusin että siinä kohtaa voi tukea jalan sivuseinälle jottei kaikki paino ole käsien varassa. Aivot on oikeasti tarpeen kiipeilyssä...

Kuva-arvoitus

Vanhoja kuvia selaillessa osui kohdalle yksi joulukuinen otos neljän vuoden takaa. Siinä ollaan metsäretkellä ja lumesta on löytynyt jotain mielenkiintoista. Montako koiraa on kuvassa?

Vaihteeksi lumilenkillä

Itsenäisyyspäivä on ollut pilvinen ja räntäsateinen. Loskaiset tiet ei oikein houkutelleet lenkille joten käytiin taas maastossa missä saatiin tarpoa oikeassa lumessa. Kyllähän koirat sielläkin temmeltäessään kastuivat mutta pysyivät kuitenkin melko puhtaina. Mitä nyt vähän havuja keräsivät turkkiinsa kun myyriä jahdatessaan rymysivät pusikoissa. Koirat näkyvät riemastuvan joka kerta uudesta lumesta joten näillä keleillä onkin ollut monta "ensilumen" riemua kun maa on aina välillä mustana. On se hauskaa kun jaksavat innostua aina uudestaan, niistä voisi ottaa oppia!