Villiä elämää

Aamuhetki

Viime aikoina on taas tullut liikuttua vauhdikkaasti monella tapaa. Pitkästä aikaa olen aloittanut myös juoksemisen polven kuntoa kuulostellen. Näin alkuun on ainakin mennyt hyvin, toivottavasti myös jatko. Pyörälenkkejä olen ajellut asfaltilla ja maastossa ja välillä ehdin nauttimaan myös tyynestä kesäillasta järvellä meloen. Matkaa olen tehnyt myös moottorin voimalla ja nähnyt monenlaisia maisemia ja saanut uusia huimia kokemuksia.

Retkeillessä on osunut kohdalle monenlaisia eläimiä. Jäniksiä juoksee vastaan lähes päivittäin ja silloin tällöin näkee kauriin tai valkohäntäpeuran. Viimeisin kohtaaminen mäyrän kanssa metsätiellä oli kuitenkin aika kummallinen. Tavallisesti villieläimet sujahtavat pikaisesti karkuun ihmisen huomatessaan mutta tämä yksilöpä olikin erittäin kiinnostunut autosta ja sen jalkautuneesta kuskista! Pysähdyttyäni katselemaan mäyrän touhuja se suunnisti tarkastamaan auton alusen ja haisteli ovia, koirat olivat kyydissä ja ihan ihmeissään ulkona liikkuvasta tuhahtelijasta. Minun liikkeistäni mäyrä ei paljoa välittänyt, meinasi vaan tulla tekemään lähempää tuttavuutta kun juttelin sille. Väistin kuitenkin suosiolla kauemmas terävähampaisen ja vahvakyntisen otuksen lähestyessä...