Vauhdin hurmaa ja vierailuja

Viime aikoina olen lähinnä kävellyt koirien kanssa kun polvi ei oikein juoksemisesta tykkää. Lauma saa kyllä sopivissa paikoissa juosta vapaanakin mutta muuten hihnalenkit ovat Lotan mielestä tosi tylsiä kun meno on sen mielestä matelua. Riemu olikin melkoinen kun aloin Lotan kanssa lenkkeillä Kickbikella missä lisävarusteena on koiravetoadapteri. Lotta osaa hienosti juosta edellä ja intoa riittää vetämiseenkin, yleensä kuitenkin potkuttelen sopivaa vauhtia niin että Lotta saa ravata vauhdikkaasti ilman vetoa. Tuo potkuttelu on kyllä aika rankkaa verrattuna pyöräilyyn, tuntuukin hurjalta kun jotkut ovat lähteneet Ranskan ympäriajoon Kickbikella, mukana tietysti yksi sisukas suomalainen!

Viikonloppuna kyläiltiin sukulaisissa Saimaan maisemissa ja käytiin myös hiekkalinnaa ihailemassa. Fuukaa ehdittiin tapaamaan lenkillä Laukkaradan maastossa. Kyllä on neiti reipas ja iloinen!Oli mukava tavata Minna!

Fuuka ja Lotta

Seuraavaksi saapuivatkin Kari ja Fatima teatteria katsomaan ja meille vierailulle. Vili pääsi enon kanssa huoltamaan maastopyöriä ja sen jälkeen vauhdikkaille lenkeille lähiseudun maastoihin. Hiukan ihmetytti kun Kari ilmoitti pyörän lisäksi farmariauton takakontista löytyvän myös testattavaksi saadun kanootin... Kassiin pakattuna olikin näppärä yhden hengen kanootti, joka kasattiin nopeasti alumiinikaarista ja vedenpitävästä kankaasta, lisävakautta toivat ilmalla täytetyt sivut. Mela saatiin lainaan ja illalla suunnattiinkin rantaan testaamaan vesipetoa. Tuulisella kelillä kevyt kanootti (tai ehkä enemmänkin kajakki) toimi yllättävän hyvin ja sillä oli ilo meloa lenkkiä. Tuollaisellla voisi retkeillä pidempäänkin ja se olisi myös kätevä pakata rinkkaan ja kantaa jonnekin metsälammelle kun painoakin on vain vajaa kymmenen kiloa.

Kanootti pakattuna...

ja käyttövalmiina.

Viikonloppuna lähti myös Nori Merjan matkaan kyläilemään ja tapaamaan valkoista hurmuria, hyvin on tyttö viihtynyt kylässä. Odotamme jännityksellä onko tapaamisella seuraamuksia. :)